Onko lasi puoliksi tyhjä, puoliksi täynnä, vai onko lasissa ylipäätään vettä? Entä tuleeko pörssin viimeisimmästä listautujasta pörssitaivaan tähti, hylkiö, vai jotain siltä väliltä?
Riippuen keneltä kysyy, sama sijoitus voi olla joko lupaava, luotaantyöntävä, tai jotakin siltä väliltä. Osakekauppaan kuuluu aina kaksi osapuolta, joista molemmilla on väistämättä eriävät mielipiteet osakkeen tulevaisuudesta. Sijoittajan näkemykseen vaikuttavat fundamentaalisten tekijöiden ohella sekä menneet kokemukset vastaavista sijoituksista ja markkinatilanteista että yleinen asenne elämää ja sijoittamista kohtaan.
Pohditaan siis hieman sijoittajien elämänasenteita ja selvitetään, onko asenteella väliä.
Optimismilla onneen?
Optimismi viittaa yksilön taipumukseen olla toiveikas tulevaisuuden suhteen. Optimisti olettaa, että asiat menevät jotakuinkin niin hyvin, kuin niiden voisi realistisesti olettaa menevän. Kyse ei kutienkaan ole naiivista ylioptimistisuudesta, vaan realiteetit tiedostavasta, yleisen tason positiivisesta maailmankatsomuksesta.
Optimistinen asenne on pitkäjänteisen sijoittajan elinehto. Sijoittajan on omattava tietty määrä optimistisuutta talousjärjestelmän, kansantalouden, yksittäisten yhtiöiden suhteen, ja oman eliniän suhteen. On siis uskottava, että aurinko nousee huomennakin.
Mikäli taas uskoo vakaasti maailman loppuvan, talousjärjestelmän kaatuvan, tai kuolon korjaavan minä hetkenä hyvänsä, ei sijoittamisessa ole juurikaan järkeä.
Pessimisti ei pety (eikä menesty)
Pessimismillä tarkoitetaan eräänlaista synkeää maailmankatsomusta, jossa oletuksena on, että asiat menevät jatkuvasti huonompaan suuntaan. Erään suhteellisen osuvan sanonnan mukaan optimisti kerää voitot sillä välin, kun pessimisti kertoo millä kaikilla eri tavoilla voidaan epäonnistua.
Pessimistien ääritapauksia ovat Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvastakin tutut talouden Piisamirotat, jotka kömpivät usein esiin siltojensa alta ennustamaan talousjärjestelmän sortumista tai muuta vastaavan kaliiperin dramaattista tapahtumaa. Perinteisesti nämä tulevaisuuden tulkit kehottavat poistumaan markkinoilta kokonaan ja joko sijoittamaan kultaan tai säilyttämään omat rahavarat käteisenä. Syyksi esitetään usein jo klassikoksi muodostunut modernin rahoitusjärjestelmän romahdus jonkin ajankohtaisen ilmiön seurauksena.
Vähemmän valaistunut persoona voisi ihmetellä, miksi tulevaisuuteen näkevät ennustajat eivät tällöin sijoita markkinaa vastaan, jos romahdus on väistämättä aivan nurkan takana. Tämä on toki kätevästi selitetty sillä, että mitä järkeä olisi sijoittaa, kun koko talousjärjestelmä on romahtamassa. Touché.
Aina kyse ei kuitenkaan ole markkinatason pessimismistä, vaan pienemmällä pensselillä maalaileva pessimisti löytää tiensä myös yritystasolle. Siinä missä optimisti löytää lähes jokaisesta yhtiöstä jonkinlaisen positiivisen puolen, löytää pessimisti jokaisesta syyn olla sijoittamatta.
Periaatteen tasolla molemmat ovat yleensä oikeassa, sillä jokaisessa yhtiössä on sekä hyviä että huonoja puolia. Käytännössä on kuitenkin selvää, että toisissa yhtiöissä on enemmän positiivisia tekijöitä kuin toisissa, mikä tekee sijoittamisesta ylipäätään mielekästä. Pessimistin ongelmana onkin potentiaalisten sijoituskohteiden löytäminen, sillä synkkämieliselle sijoittajalle ei mikään kohde vaikuta houkuttelevalta. Pessimisti ei pety, koska hän ei pääse aloittamaan alun perinkään.
Selväpäinen skeptikko
Skeptismillä tarkoitetaan yleisesti kyseenalaistavaa ja varmaan tietoon epäilevästi suhtautuvaa katsantokantaa. Tässä yhteydessä painoarvo on kyseenalaistavalla suhtautumisella.
Yleisessä keskustelussa skeptikot menevät iloisesti sekaisin pessimistien kanssa. Sijoitusmaailmassa ero kahden välillä on kuitenkin suuri. Siinä missä pessimisti näkee pelkästään negatiivisia skenaarioita, suhtautuu skeptikko epäilevästi molempiin, sekä nousu- että laskumarkkinoiden äärimmäisyyksiin. Skeptikon mielestä asiat eivät koskaan ole aivan niin hyvin tai huonosti kuin ne markkinoiden ääripäissä vaikuttavat olevan.
Skeptisyyttä voidaankin tässä yhteydessä pitää eräänlaisena keskitien tervejärkisyytenä. Skeptikko uskoo, että puut kyllä kasvavat hyvinkin korkeiksi, mutta eivät taivaaseen asti. Koska markkinoilla on ajoittainen taipumus uskoa puiden kasvavan taivaisiin tai lakata kasvamasta kokonaan, on skeptismissä kyse siis eräänlaisesta vastavirtaan uimisesta.
Kuten olen aiemmissa kirjoituksissani todennut, sijoittajan on mahdotonta saavuttaa keskimääräistä parempia tuloksia tekemällä täsmälleen samoin kuin kaikki muutkin. Näin ollen lähtökohtaisesti optimistisen sijoittajan on hyvä omata myös aimo annos skeptisyyttä.
Ihanteellisimmat ismit
Kuten todettua, maailmanlopun odottajat eivät markkinoilla pärjää. Kokeneet maailmanlopun ennustajat ovat väistämättä lopulta oikeassa, sillä mikään ei kestä ikuisesti. Sijoittajien (ja muidenkin) onneksi ennustuksien ajoitukset ovat olleet jokseenkin pielessä. Sijoitustoimintaa ei näin ollen kannata lykätä eikä lopettaa markkinoiden sortumisen pelossa.
Markkinoilla menestymisen avain onkin optimistinen maailmankatsomus ja tervejärkinen suhtautuminen markkinoiden hulluuteen. Sijoittajana pärjää siis parhaiten optimistinen skeptikko, joka suhtautuu terveen epäilevästi sekä muiden ylioptimistisuuteen että pessimistisyyteen markkina- ja yritystasolla.
Optimistinen skeptikko ymmärtää, että mikään puu ei kasva taivaisiin eikä mikään kuilu syvene loputtomiin. Näin hän kykenee (toivottavasti) välttämään suurimmat ylilyönnit sekä nousu- että laskumarkkinan syövereissä.