Viimeaikaisen markkinavuoristoradan jälkeen lienee paikallaan sanoa muutama sananen makrotalouden myllerryksiin liittyen. Kuten eräässä makro- ja mikrotaloutta koskevassa kirjoituksessani mesosin, ei sijoittajalle ole juurikaan saatavilla informaatioetua makrotalouden analysoinnista.
Informaatioedun puute ei kuitenkaan tarkoita, että erilaisten markkinakriisien ja niiden vaikutusten pohdinta kannattaisi sivuuttaa kokonaan.
Tämänkertaisen tekstin tarkoituksena on tuoda esille muutamia näkökulmia siihen, miten markkinakriisejä tulisi lähestyä, ja miten minimoida laskumarkkinasta koituvat iskut.
Miten osakemarkkinoiden kriiseihin tulisi suhtautua
Oli kyse millaisesta markkinoiden myllerryksestä tahansa, on sijoittajan aivan ensimmäiseksi hyvä selvittää, mistä on kyse. Onnistuneiden päätösten teko edellyttää, että tiedetään mitä on tapahtunut ja miksi. Kriisin juurisyiden ja mahdollisten lopputulemien hahmottaminen on avuksi sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Seuraavaksi on hyvä pysähtyä miettimään onko vastaavaa tapahtunut aiemmin ja millaiset seuraukset tapahtumalla oli silloin. Vaikka historia harvoin toistaa aivan täysin itseään, on eri markkinakriisien väliltä yleensä löydettävissä yhtäläisyyksiä.
Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää tällä hetkellä leimuavaa kauppasotaa, jolla ei historiallisesti tarkasteltuna ole juurikaan ollut positiivisia vaikutuksia talouteen. Tällöin voidaan valistuneesti arvata, että kauppasodan pitkittyessä ja eskaloituessa edelleen ei voittajia löydy miltään puolelta.
Kolmantena tehtävänä on selvittää onko kyseessä maakohtainen vai maailmanlaajuinen ongelma. Vaikka erilaisilla kriiseillä on ikävä taipumus levitä yhdestä maasta toiseen, voivat vaikutukset olla joissakin talouksissa suurempia kuin toisissa.
Osakemarkkinoilla on kokonaisuutena hämmästyttävä kyky toipua kovistakin iskuista nopeasti, kun taas yksittäiset valtiot saattavat parannella haavojaan pitkään, jopa vuosikymmeniä. Valtiotasolla menetettyjä vuosikymmeniä on osakkeissa nähty kerran jos toisenkin, kun taas maailmanlaajuisesti tarkasteltuna osakkeet ovat puksuttaneet eteenpäin varsin vakuuttavasti vuodesta toiseen.
Lopuksi on hyvä pohtia käsillä olevan kriisin vaikutuksia omaan sijoitussalkkuun. Laskumarkkinoilla on taipumus paljastaa omaan portfolioon liittyvät heikkoudet nopeasti. Yleisimpiä ongelmia ovat tietyn markkinan tai yhtiön liiallinen suosiminen, liian korkean velkavivun käyttö ja sijoittaminen pelkästään yhteen omaisuusluokkaan.
Miten selviytyä laskumarkkinasta
Markkinamyllerryksessä on lohdullista muistaa, että joka ikinen kansainvälinen makrotalouden kriisi on mennyt ajan kanssa ohi. Näin ollen sijoittajan kannalta olennaisin tehtävä on varmistaa, että yksikään kriisi ei pakota häntä ulos markkinoilta.
Esitän tässä siis muutaman toimivan (ja kliseisenkin) keinon oman pitkän aikavälin selviytymisen varmistamiseksi.
Hajautus yli ajan ja eri omaisuusluokkiin
Hajautuksen tärkeydestä saa kuulla kyllästymiseen asti. Tässä yhteydessä siis riittäköön kun todetaan, että mitä laajempi hajautus salkussa on, sitä turvallisimmin mielin voi lisäsijoituksia tehdä markkinatilanteesta riippumatta. Tällöin laskeviin kursseihin ostaminen on, jos nyt ei varsinainen ilo, niin ainakin siedettävää.
Älä panikoi
Pitkän aikavälin sijoittajan ei ole tarpeen panikoida. Mitä pidempi aikajänne sijoittajalla on, sitä vähemmän on tarvetta nopeille ratkaisuille. Nopeat liikkeet ovat toki näyttäviä, mutta enemmän rahaa on markkinoilla hävitty hätäilemällä kuin kärsivällisyydellä. Mikäli panikoiminen on kaikesta huolimatta veressä ja väistämätöntä, on hyvä muistaa vanha nyrkkisääntö: Jos panikoit, panikoi ensimmäisenä.
Vältä liian suuria liikkeitä
Panikoijankaan ei kannatta laittaa koko osakesalkkua kerralla lihoiksi. Toisaalta ostolaidalla olevienkaan ei tule käyttää koko käteiskassaa ensimmäisenä laskupäivänä. Todellisuudessa on mahdotonta tietää, onko jokainen dippi lopulta ostopaikka vai ei, minkä vuoksi ajallisen hajautuksen merkitys korostuu erityisesti laskumarkkinassa.
Riittävä puskuri
Vaikka osakkeet olisivat syystä tai toisesta naurettavan edullisia, on käteistä ja puskuria aina hyvä olla. Mikäli kaikki varat ovat vararahastoja myöten kiinni osakkeissa, voi paniikki hiipiä kurssilaskun jatkuessa kylmähermoisimmankin sijoittajan mieleen. Puskurin perimmäinen ajatus onkin siinä, että se mahdollistaa pitkäjänteisen sijoitustoiminnan yli markkinasyklien.
Ei vipuu ei hätää
Laskumarkkinassa halpoja osakkeita tekee usein mieli kahmia kaksin käsin, ja joskus jopa kolmatta lainaten. Sama sääntö velkavipua koskien pätee kuitenkin sekä nousu- että laskumarkkinaan: Velkaa on hyvä käyttää maltillisesti, vaikka tietäisi varsin hyvin mitä on tekemässä.