Yleensä neuvotaan aloittamaan sijoittaminen heti, välittömästi, NYT, tai muutoin vain mahdollisimman nopeasti. Logiikka suosituksen takana on selkeä: Mitä aiemmin aloittaa, sitä pidempään ehtii kerryttää varallisuutta ja korkoa korolle.
Pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ole merkitystä aloittaako sijoittamisen kahden minuutin vai kahden kuukauden päästä. Olennaisempaa on sen sijaan luoda kestävä pohja pitkän aikavälin sijoittamiselle.
Selvitetään siis mitä on hyvä tehdä ennen sijoittamisen aloittamista ja miten sijoitusuran alkutaipaleella on fiksuinta edetä.
Kävely ennen juoksemista
Samoin kuin konttaus edeltää kävelyä ja kävely juoksemista, edeltää oman talouden hallinta säästämistä ja säästäminen sijoittamista.
Ennen sijoittamista on varmistettava, että oma talous on kestävällä pohjalla. Ei ole juurikaan mieltä aloittaa sijoittamista vain siksi, että voi parin viikon päästä lunastaa varat laskujen maksuun. Tällöin ei pelkästään maksa turhia kuluja, vaan ottaa lyhyen aikavälin kurssiheilunnan seurauksena myös korkean riskin pääoman menetyksestä.
Nyrkkisääntönä on, että laskujen maksua ynnä muita juoksevia kuluja varten on käyttötili ja yllättäviin menoihin käytettävää puskuria varten säästötili. Usein kuulee sanottavan, että puskurin tulisi vastata muutaman kuukauden nettopalkkaa. Sijoittamisen voi kuitenkin aloittaa jo ennen moisen summan säästämistä, kunhan varmistaa, että saa samalla kerrytettyä säästöjä edes jonkin verran puskuriin.
Tätä kirjoittaessa suomalaisten talous on sen verran tiukalla, että useimmat joutuvat tinkimään optimaalisesta puskurin määrästä. Erityisesti nuorten keskuudessa puskurin säästäminen on monesti parhaimmillaankin utopistinen ajatus. Onnena onnettomuudessa on nuorten yleisesti ottaen vähäiset vastuut, minkä vuoksi myöskään suurelle puskurille ei välttämättä ole pakottavaa tarvetta. Perheellisillä omakotitaloasujilla tilanne on sen sijaan toinen, jolloin on tilanteesta riippuen hyvä priorisoida säästämistä ennen sijoittamista.
Tutki ennen kuin hutkit
Sijoittamisesta innostuneet tuppaavat säntäämään suin päin markkinoille ostaen ensimmäistä houkuttelevaa osaketta tai rahastoa. Innokkuus on toki ihailtavaa, mutta myös kärsivällisyys on hyve.
Parempi vaihtoehto on ottaa esimerkiksi kuukausi aikaa ja perehtyä hieman sijoittamisen saloihin, ennen kuin ostaa summamutikassa mitä sattuu. Yksi tai kaksi kuukautta ei merkitse pitkässä juoksussa yhtään mitään, mutta tiedon ja osaamisen kannalta ensimmäisten parin kuukauden rajahyöty on suuri. Olennaista on selvittää miten osakemarkkinat toimivat, ja onko sijoittaminen omalla kohdalla fiksuinta aloittaa aktiivisesti vai passiivisesti.
Paras keino sijoittamisen oppimiseen on lukea jokin kattava perusteos, kuten vaikkapa jo klassikoksi muodostunut Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin tai Burton Malkielin Random Walk Down Wall Street.
Kirjojen lisäksi voi orastavaa osaamistaan kultivoida erilaisilla podcasteilla, blogeilla ja videoilla. Tällöin on hyvä pysyä varsin kansantajuisessa mediassa ja jättää pahimpien Pöhinä-Erkkien tuotokset myöhemmäksi.
Varsin varteenotettava vaihtoehto on myös tehdä lista mieltä askarruttavista kysymyksistä ja varata aika pankin sijoitusneuvojalle. Jos sijoitusneuvoja ei jostakin syystä osaa tai jaksa vastata kysymyksiisi riittävän kattavasti, varaa uusi aika jollekin muulle. Huomioitakoon vielä erikseen, että sijoitusneuvojan paikkeilla pyörähtäminen ei tarkoita, että sinun tulisi sijoittaa varojasi käynnin perusteella mihinkään. Pankkien sijoitusneuvontaa voi aivan hyvin käyttää eräänlaisena ilmaisena konsultaationa.
Aloita maltillisesti
Itselleen sopivimmasta sijoitustyylistä saa yleensä käsityksen vasta kokemuksen kautta. Toisille sopii parhaiten osakepoiminta, toisille passiivinen sijoittaminen, kun taas joidenkin on parempi ulkoistaa koko homma ammattilaisille. Se, mikä tyyli sopii parhaiten itselle, selviää useimmiten vasta vuosien saatossa.
Olennaista on olla heittämättä kaikkia pelimerkkejä markkinoille kerralla, sillä todennäköistä on, että sijoitusuran suurimmat virheet tehdään sen alkuvaiheessa. Näin erityisesti osakepoiminnan saralla, jossa ensimmäiset osakkeet valitaan usein mitä ihmeellisimmin perustein.
Sijoittamisen aloitukseen voidaan soveltaa paria yleisesti noudatettua nyrkkisääntöä: passiiviset sijoitukset ennen aktiivisia ja rahastot ennen osakepoimintaa. Ajatuksena on aloittaa sijoitustoiminta riskinhallinnan vuoksi mahdollisimman yksinkertaisesti ja rakentaa hiljalleen omaa osaamistaan.
Ajan saatossa voi omaa sijoitusstrategiaa muokata miten monimutkaiseen suuntaan tahansa, joskin suurin osa sijoittajista pärjää pitkällä aikavälillä sitä paremmin, mitä yksinkertaisempi sijoitussuunnitelma on. Erityisesti sijoitusuransa alkutaipaleella olevan on hyvä keskittyä välttämään tappioita pörssirakettien jahtaamisen sijaan.