Laskeviin kursseihin ostamista verrataan usein pörssin alennusmyyntiin, jossa hyvää saadaan halvalla.
Jokainen laskeviin kursseihin ostanut huomaa kuitenkin ennen pitkää, että ostojen ajoittaminen on varsin vaikeaa. Kurssien alamäet kestävät usein sijoittajien kärsivällisyyttä kauemmin, jolloin monet päätyvät lopulta luopumaan omistuksistaan tappiolla.
Laskeviin kursseihin ostaminen koetaan yleisesti ottaen nouseviin kursseihin ostamista mielekkäämpänä, mikä ei loogisesti ajateltuna tunnu kovinkaan järkevältä.
On siis hyvä pohtia, miksi laskeviin kursseihin osto houkuttaa, ja miksi luisuvien osakkeiden kahmiminen ei välttämättä ole oikotie onneen.
Miksi laskeviin kursseihin ostaminen houkuttaa
Kuten kaikki aktiiviset sijoittajat tietävät, ei sijoittajan mieli erinäisistä taloustieteen teorioiden ajatuksista huolimatta ole kovinkaan rationaalinen.
Pidämme nousevista kursseista yli kaiken, mutta lisäostojen tekeminen nouseviin kursseihin on varsinainen tuskien taival. Toisaalta kammoksumme omistamiemme osakkeiden kurssien laskua, mutta samaan aikaan lisäostojen tekeminen laskeviin kursseihin tuntuu varsin luontevalta ratkaisulta.
Mikä sitten tekee laskeviin kursseihin ostamisesta niin houkuttelevaa?
Pohjaongintaa ja keskiostohinnan alentamista
Kurssilaskusta osaketta tankkaava sijoittaja uskoo, toivoo ja odottaa osakkeen laskun saavuttaneen vihdoin lopullisen ”pohjatason”, josta osake ponnistaa jälleen uuteen nousuun.
Tyypillisimmässä skenaariossa fundamenttianalyysiä hyödyntävä sijoittaja saa arvonmääritysmenetelmiä (tai analyytikoiden suosituksia) hyödyntäen osakkeelle tietyn tavoitehinnan, joka on huomattavasti laskevaa nykykurssia korkeammalla.
Osake on näin ollen sen sisäistä arvoaan edullisempi, minkä vuoksi laskeviin kursseihin ostaminen tuntuu jokseenkin samalta kuin alennusmyynneissä shoppailu. Näin erityisesti silloin, kun osaketta on alun perin ostettu huomattavasti korkeammilla hinnoilla. Samalla sijoittaja saa alennettua keskiostohintaansa, mikä auttaa häntä pääsemään nopeammin omilleen.
Oletuksena luonnollisesti on, että osakkeen aliarvostus ennen pitkää purkautuu ja kurssi alkaa heijastaa yhtiön todellista arvoa.
Mentaalisesti helpompi vaihtoehto
Vaikka loogisesti ajateltuna on suotavampaa ostaa voittavia kuin häviäviä osakkeita, on sijoittajan helpompi tehdä lisäostoja laskeviin kuin nouseviin kursseihin. Nouseviin kursseihin ostoihin liittyy pelko saavutettujen tuottojen menetyksestä, kun taas laskeviin kursseihin ostaessa elää toivo korkeista tuotoista ja mahdollisten tappioiden välttämisestä.
Laskeviin kursseihin ostoja suositaankin erityisesti silloin, kun oma positio osakkeessa on jo valmiiksi tappiollinen. Suurimpana syynä ilmiölle lienee tappioiden kaihtaminen, jonka seurauksena tappiollisesta osakkeesta ei kyetä henkisen pahoinvoinnin pelossa luopumaan.
Sijoittajilla on lisäksi universaali taipumus pyrkiä todistamaan, että juuri he ovat oikeassa ja markkina väärässä. Tällöin häviävästä osakkeesta pidetään periksiantamattomalla tarmolla kiinni, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna kyseinen musta hevonen on maannut ojan pohjalla jo pidemmän aikaa. Useimmiten olisi halvempaa kumartaa markkinoille, myydä tappiolliset osakkeet nopeasti ja suunnata katse uusiin seikkailuihin.
Laskeviin kursseihin ostamisen ongelmat
Kurssilaskut eivät ole alennusmyyntejä
Vaikka laskeviin kursseihin ostamista verrataan usein alennusmyynteihin, on osakekursseilla ja erilaisten hyödykkeiden alennusmyynneillä on yksi selkeä ero: osakkeissa alennuksen määrää ei ole merkitty näkyviin osakkeen hintaan.
Sijoittajalla ei toisin sanoen ole koskaan varmaa tietoa osakkeen todellisesta sisäisestä arvosta eikä näin ollen saamansa ”alennuksen” suuruudesta.
Fundamenttianalyysiä soveltaen sijoittaja kykenee tietyssä määrin arvioimaan missä hintahaarukassa osakkeen tulisi esimerkiksi sen tuottamiin kassavirtoihin perustuen olla. Ongelmana kuitenkin on, että mikäli sijoitusta lähestytään puhtaasti fundamenttianalyysiä soveltaen, ei osakkeen hinnan suunnasta voida lyhyellä aikavälillä sanoa juuri mitään. Osake voi toisin sanoen olla räikeästi alihinnoiteltu ja näin ollen houkutteleva ostotilaisuus, mutta tarjoilla kurssisyöksyn jatkuessa fundamenttisijoittajalle putoavan puukon.
Aliarvostetut osakkeet voivat säilyä aliarvostettuina vuodesta toiseen, ja yliarvostetut osakkeet tehdä uusia kurssihuippuja kauemmin kuin terve järki voisi olettaa. Näkemys osakkeesta ja sen sisäisestä arvosta voi siis olla tarpeeksi pitkällä aikavälillä täsmälleen oikea, mutta sijoittajan kärsivällisyys saattaa kulua loppuun kauan ennen palkkapäivää.
Laskeviin kursseihin ostava sijoittaja voi toisin sanoen tehdä periaatteessa kaiken oikein, mutta hävitä silti käytännössä.
Osakkeen hinta on suhteellinen käsite
Laskeviin kursseihin ostajan on oleellista ymmärtää, että osakkeen hinta itsessään ei kerro mitään osakkeen suhteellisesta hinnoittelusta. Fundamenteiltaan rapistuvan yhtiön reippaasti laskenut osake voi olla aivan yhtä kallis kuin toimintaedellytyksiltään vahvan yhtiön roimasti noussut osake.
Pelkkä kurssilasku ei siis tee osakkeesta välttämättä edullista, eikä vahvakaan kurssinousu kallista.
Valitettavan usein vapaapudotuksessa oleva kurssi nähdään kuitenkin ostopaikkana, kun taas vahvan kurssinousun jälkeen voittoja aletaan nopeasti kotiuttaa. Näin siitäkin huolimatta, että yhtiö on saattanut tarjota peräkkäisiä negatiivisia tai positiivisia tulosvaroituksia.
Onkin hyvä muistaa, että osakkeen arvostuskertoimien ja tuloksen välinen yhteys toimii molempiin suuntiin. Tämän päivän ylihinnoiteltu osake muuttuu tuloksen kasvaessa huomisen edulliseksi ostoksi. Vastaavasti kurssilaskun myötä edulliselta vaikuttava osake voi muuttua negatiivisen tulosvaroituksen myötä räikeästi ylihinnoitelluksi.
Miten laskevia kursseja tulisi käsitellä
Vaikka tekstin perusteella voisi äkkiseltään saada kuvan, että kurssilaskut eivät missään olosuhteissa tarjoaisi sijoittajalle ostopaikkoja, on tilanne todellisuudessa varsin päinvastainen.
On täysin OK ostaa edullisia osakkeita. Laskevien osakkeiden ostaminen ei sen sijaan ole kannattavaa. Sijoittajan on hyvä olla kärsivällinen ja odottaa kaikessa rauhassa yhtiön fundamenttien parantumista, markkinoiden sentimentin käännöstä ja mahdollista nousutrendiä.
Ostoja ei esimerkiksi ole välttämätöntä tehdä samana päivänä, kun yhtiö antaa negatiivisen tulosvaroituksen ja kurssi sukeltaa kaksinumeroisilla luvuilla lattiasta läpi.
Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että merkittävästi huonontuneista näkymistä ilmoittaneen yhtiön näkymät eivät huononisi tulevaisuudessa edelleen. Huonoilla uutisilla on taipumus seurata toisiaan, ja mahdolliset positiiviset käänteet ottavat usein odotettua enemmän aikaa.
Itse kunkin on lisäksi hyvä pohtia absoluuttisen kurssipohjan etsimisen mielekkyyttä. Todennäköisyydet eivät ole kyseisessä harrastuksessa sijoittajan puolella. Tässäkin suhteessa kärsivällisyys on kultaa. Mikäli kurssi todella on saavuttanut pohjan ja nousu on jälleen alkamassa, ehtii sijoittaja kyllä kyytiin myöhemminkin, kun käänne on todistetusti tapahtunut.
Lienee myös syytä painottaa, että kurssilaskujen jälkeiset ostot on tehtävä oikeista syistä. On toisin sanoen pyrittävä objektiivisesti selvittämään, onko osake todella aliarvostettu, onko odotettu käänne tapahtunut, ja onko osakkeella edellytykset nousta sijoittajan valitsemalla aikajänteellä riittävästi ylöspäin.