Kun ihmisiltä tiedustelee käsityksiä suomalaisten sijoitusvarallisuudesta, saa yleensä mitä kirjavampia vastauksia. Käsitys keskivertovarallisuudesta hämärtyy helposti, sillä mediassa esiintyvät pääsääntöisesti joko raskaasti velkaantuneet tai poikkeuksellisen varakkaat yksilöt. Kuten niin monella muullakin osa-alueella, se mitä ääripäiden välissä on, jää usein mysteeriksi.
Tämänkertaisen kirjoituksen tarkoitus on näin ollen hälventää epätietoisuutta luomalla tiivis katsaus suomalaisten sijoitusvarallisuuteen ja sen koostumukseen sekä varallisuuseroihin. Lopuksi lasketaan esimerkinomaisesti, miten paljon olisi sijoitettava päästäkseen väestön varakkaammalle puoliskolle.
Suomalaisten sijoitusvarallisuus
Yleisellä tasolla tarkasteltuna suomalaisten kotitalouksien sijoitusvarallisuus on suhteellisen maltillinen. Tilastokeskuksen mukaan rahastoja, osakkeita tai molempia omisti puolestaan noin joka kolmas suomalainen. Sijoittaminen on siis Suomessa jokseenkin yleistä, mutta tulokset sen sijaan ovat keskimäärin vaisuja.
Suomalaisten sijoittajien osakeomistusten mediaaniarvo oli vuoden 2022 lopussa 5 400 €. Tuttavallisemmin ilmaistuna puolella sijoittajista sijoitusvarallisuutta on siis yli 5 400 € ja puolella alle. Mediaaniomistusta tarkastellessa on hyvä huomioida vuosittainen markkinavaihtelu, sillä osakkeiden hintavaihtelut vaikuttavat luonnollisesti suoraan osakeomistusten kokonaisarvoon.
Huomioitavaa on, että 35–44-vuotiaiden mediaaniomistus oli samana ajankohtana 3 765 euroa, kun taas yli 75-vuotiailla samainen luku on jo 18 534 euroa. Tarkastelussa on toki huomioitava elämäntilanteiden kehitys ja muut sijoitusvarallisuuteen vaikuttavat tekijät, mutta pääsääntöisesti voidaan ajatella, että varallisuudella on taipumus kasvaa iän myötä.
Kotitalouksien varallisuuserot suuria
Kesäkuun 2023 lopussa mitattuna suomalaisten kotitalouksien varallisuuden mediaani oli 134 000 €. Huomioitavaa on, että Suomen mediaani on muita euroalueen maita jonkin verran pienempi, mikä johtuu muun muassa varallisuuden suuremmasta keskittyneisyydestä. Tämä käy ilmi myös varallisuuden keskiarvotarkastelusta, sillä suomalaisten keskimääräinen varallisuus oli hulppeat 322 000 €. On kuitenkin muistettava, että suomalaisten varallisuudesta noin puolet on kiinni omissa asunnoissa.
Vaikka Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmaksi tituleeratuista maista, löytyy meiltäkin varallisuuseroja. Tästä kertoo esimerkiksi se, että suomalaisten vaurain 5 % omisti vuonna 2023 ajankohtana 44 % kaikesta varallisuudesta, kun taas vähävaraisin 50 % omisti vain noin 5 %. Ilmiö on kehittyneissä talouksissa maailmanlaajuinen.
Varallisuuserot näkyvät myös sijoitusten jakautumisessa. Tilastokeskuksen mukaan vähemmän varakas neljäsosa suomalaisista (alakvartiili) omisti sijoituksia alle 1 080 eurolla, kun taas varakkaamman neljäsosan (yläkvartiili) sijoitukset ylsivät yli 20 600 euroon. Varakkain 5 % väestöstä omisti sijoituksia yli 132 600 eurolla eli noin 120 kertaa enemmän kuin neljäsosa sijoittajista.
Mitkä tekijät vaikuttavat varallisuuteen
Tilastollisesti tarkasteltuna varallisuuden tasoon vaikuttavat vahvimmin koulutustaso, ikä ja tulotaso. Tuloksessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä korkeammin koulutetuilla on keskimäärin myös korkeampi tulotaso. Ikääntyneille puolestaan on ehtinyt kertyä vuosien saatossa enemmän omaisuutta sekä palkkatulojen että sijoitustuottojen kautta.
Pelkkä palkkatulo ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä paras keino varallisuuden luomiseen. On hyvä muistaa, että korkeatkaan tulot eivät riitä luomaan varallisuutta, mikäli raha ei pysyä näpeissä. Pitkällä aikavälillä varallisuuden kasvu riippuukin pitkälti siitä, millä tasolla omat taloustaidot ovat.
Yksi syy korkeakoulutettujen suuremmalle varallisuudelle lieneekin korkeampien tulojen ohella se, että he tuppaavat olemaan keskimääräistä kiinnostuneempia varallisuudenhoidosta ja henkilökohtaisen taloudestaan. Joukkoon mahtuu toki aina muutama yli varojensa elävä lääkäri, mutta poikkeus vahvistakoon säännön.
Kuinka vaikeaa on päästä varakkaammalle puolelle
Kuinka haastavaa sitten on loikata varakkaamman puoliskon joukkoon? Tätä voidaan selvitellä yleisimpien sijoitusmuotojen ja keskimääräisten sijoitussummien avulla.
Nordnetin kuukausisäästösopimusten keskimääräinen säännöllinen säästösumma vuonna 2023 oli 600 euroa ETF:iin ja 150 euroa rahastosäästöihin. Luotettavia mediaanilukuja en tähän hätään löytänyt, mutta puhtaasti kokemukseen perustuen voisin pitää 100–150 euron kuukausisäästöä hyvin tyypillisenä. Esimerkkilaskelmassamme käytetään näin ollen 150 euron kuukausisäästösummaa ja aiemmin esiteltyä 5 400 euron sijoitusvarallisuutta.
Mikäli siis haluaa päästä varakkaamman puoliskon puolelle eli yli 5 400 euron mediaanin 150 euron kuukausittaisella sijoittamisella, olisi keskimääräisen kuukausisäästäjän säästettävä 36 kuukautta eli kolme vuotta. Tämä siis nollatuotoilla laskettuna, sillä kolmen vuoden aikajänteellä on mahdotonta sanoa ovatko tuotot tosi asiassa positiivisia vai negatiivisia.
Varakkaampaan puoliskoon pääseminen ei näin ollen ole tehtävänä mahdoton. Teoriassa kolmen vuoden passiivinen kuukausisäästö kohtuullisella summalla riittää. Toki on huomioitava, että lähtökohtien on oltava kunnossa eli säntillisyyden lisäksi henkilökohtaisen talouden on oltava ylijäämäinen ja turhia lunastuksia vältettävä.